Miten materiaalin vastaanotto vähentää hiilijalanjälkeä?

Materiaalin vastaanotto vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä merkittävästi, koska se korvaa neitseellisten luonnonmateriaalien louhinnan ja minimoi pitkiä kuljetusmatkoja kaatopaikoille. Kun ylijäämämaat, betonimurske ja muut rakennusmateriaalit ohjataan suoraan uudelleenkäyttöön lähialueilla, sekä kuljetusemissiot että raaka-aineiden valmistuspäästöt pienenevät konkreettisesti. Alla käymme läpi, miten tämä toimii käytännössä, millaisia materiaalivirtoja rakennustyömailla syntyy ja miksi materiaalin vastaanotto on selvästi enemmän kuin tavallista jätehuoltoa.

Miten materiaalin vastaanotto käytännössä toimii rakennustyömaalla?

Materiaalin vastaanotto tarkoittaa sitä, että rakennustyömaalta syntyvät ylijäämämaat, betonijäte, asfalttimurske ja muut materiaalit toimitetaan sovitulle vastaanottopaikalle, jossa ne lajitellaan, käsitellään ja ohjataan uudelleenkäyttöön sen sijaan, että ne ajettaisiin kaatopaikalle. Kaikki toimitukset sovitaan etukäteen, ja materiaalien alkuperä sekä laatu dokumentoidaan sähköisesti.

Meillä RTA-Yhtiöillä kiertotalouspalvelumme vastaanottopaikka sijaitsee Lopella, Kanta-Hämeessä, ja se palvelee maarakennusyrityksiä sekä kuntia erityisesti Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueilla. Vastaanotettavia materiaaleja ovat muun muassa pintamaat, routimattomat maa-ainekset, betoni- ja tiiliromut, rengasjäte, kuonasand sekä masuunikuona. Jokainen toimitus kirjataan sähköiseen siirtoasiakirjaan, jonka avulla jätteen kuljetukseen ja materiaalin hyödyntämiseen liittyvät tiedot välittyvät automaattisesti viranomaisille. sähköinen siirtoasiakirja on nykyisin lakisääteinen vaatimus rakennusjätteen kuljetuksessa.

Käytännön esimerkkinä toimii Lopen ampumaradan meluesteiden rakentaminen: asiakkaat voivat toimittaa ylijäämämaita ja purkujätettä suoraan meille, ja me hyödynnämme nämä materiaalit suoja- ja vallirakenteissa. Lisäksi pystymme hyödyntämään omien projektiemme materiaalivirtoja ristiin useiden eri työmaiden välillä, jolloin ylijäämä yhdeltä työmaalta päätyy raaka-aineeksi toiselle.

Mitä materiaalivirtoja rakennustyömaalla syntyy?

Rakennustyömaalla syntyy useita erilaisia materiaalivirtoja: kaivettuja maa-aineksia, betonimursketta, asfalttijätettä, puujätettä, sekalaista rakennusjätettä sekä vaarallisia aineita sisältäviä materiaaleja. Näistä selvästi suurin volyymi on maa-aineksia, jotka luokitellaan jätteeksi, vaikka suuri osa niistä soveltuu hyvin uudelleenkäyttöön.

Rakentaminen on yksi resurssivaltaisimmista toimialoista: Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakentaminen kuluttaa noin 55 prosenttia kaikista Suomessa käytetyistä luonnonvaroista. Infrasektorin osuus rakennusalan raaka-aineiden käytöstä on erityisen suuri, sillä maa- ja kiviainesten louhinta, käsittely ja siirto ovat infrarakentamisen ytimessä.

Materiaalivirtoja syntyy kaikissa rakentamisen vaiheissa: maanrakennusvaiheessa kaivettavista massoista, purkuvaiheessa vanhoista rakenteista sekä rakennusvaiheessa syntyvästä hukkamateriaalista. Suurin osa syntyvistä maa-aineksista on teknisesti hyödyntämiskelpoisia, mutta ilman toimivaa vastaanotto- ja kierrätysjärjestelmää ne päätyvät usein tarpeettoman pitkien kuljetusmatkojen päähän tai kaatopaikalle.

Miksi materiaalin vastaanotto vähentää hiilipäästöjä?

Materiaalin vastaanotto vähentää hiilipäästöjä kolmella tavalla: se lyhentää kuljetusmatkoja, korvaa neitseellisten raaka-aineiden louhinnan ja vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Jokainen korvattu kuorma neitseellistä soraa tai kalliomursketta tarkoittaa vähemmän louhintaa, vähemmän kuljetuksia ja pienempiä kokonaispäästöjä.

Rakennusmateriaalien valmistus on rakentamisen suurin yksittäinen päästölähde. Sementin ja teräksen tuotanto aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä jo ennen kuin ainuttakaan kuormaa on tuotu työmaalle. Kun kierrätettyjä materiaaleja käytetään neitseellisten sijaan, nämä valmistuspäästöt jäävät kokonaan syntymättä. Suomessa dokumentoitu esimerkki havainnollistaa mittakaavan: noin 3 000 tonnin purkubetonin kierrätys ja hyödyntäminen lähialueen rakentamisessa vähensi kasvihuonekaasupäästöjä arviolta 11 000 kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia ja pienensi samalla kuljetusten määrää merkittävästi.

Kuljetusmatkojen optimointi on toinen keskeinen tekijä. Kun vastaanottopaikka sijaitsee lähellä työmaa-aluetta, rekka-autot ajavat lyhyemmän matkan, mikä vähentää suoraan polttoaineenkulutusta ja pakokaasupäästöjä. Meillä Lopen vastaanottopaikka palvelee strategisesti koko Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueen infrarakennushankkeita juuri tästä syystä.

Mitä eroa on materiaalin vastaanotolla ja tavallisella jätehuollolla?

Materiaalin vastaanotto kiertotalouden näkökulmasta eroaa tavallisesta jätehuollosta siinä, että sen tavoite on materiaalin aktiivinen uudelleenkäyttö eikä pelkkä poistaminen ja käsittely. Tavallinen jätehuolto keskittyy jätteen keräämiseen, luokitteluun ja loppusijoitukseen. Materiaalin vastaanotto sen sijaan etsii ja kehittää jokaiselle vastaanotetulle materiaalille uuden käyttötarkoituksen.

Suomalainen jätelainsäädäntö velvoittaa rakennushankkeen toteuttajan huolehtimaan siitä, että uudelleenkäyttökelpoiset rakennusosat ja materiaalit hyödynnetään ja että rakennusjätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tämä velvoite ohjaa tilaajia kohti materiaalin vastaanottoa pelkän jätehuollon sijaan. Ympäristöhallinnon ohjeistus korostaa materiaalitehokkuutta koko rakennushankkeen elinkaaren ajan.

Käytännössä ero näkyy myös taloudessa. Tavallinen jätehuolto on kustannus, joka kasvaa jätteen määrän ja kuljetusmatkojen mukaan. Materiaalin vastaanotto voi sen sijaan tuottaa tilaajalle suoraa säästöä, kun ylijäämämaita ei tarvitse kuljettaa satojen kilometrien päähän, ja kun kierrätettyjä materiaaleja voidaan hankkia neitseellisiä halvemmalla. Meillä tämä kaksoishyöty, ympäristövastuullisuus ja kustannussäästö, on kiertotalouspalvelumme ydin.

Millaisiin projekteihin materiaalin vastaanotto sopii parhaiten?

Materiaalin vastaanotto sopii parhaiten suuriin infrarakennushankkeisiin, purkukohteisiin sekä kaupunkien ja kuntien maarakennusprojekteihin, joissa syntyy merkittäviä määriä ylijäämämaita, betonimursketta tai muita kierrätyskelpoisia materiaaleja. Mitä enemmän massoja liikkuu ja mitä lähempänä vastaanottopaikka sijaitsee, sitä suurempi on taloudellinen ja ympäristöllinen hyöty.

Palvelumme on suunnattu erityisesti maarakennusyrityksille ja kunnille Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella, joissa infrarakennushankkeiden pipeline on lähivuosina poikkeuksellisen vahva. Tyypillisiä sopivia projekteja ovat tiehankkeet, kunnallistekniikan rakentaminen, sähköasemaprojektit, voimalaitosrakentaminen sekä teollisuuslaitosten perustusrakentaminen. Olemme toteuttaneet laajoja hankkeita muun muassa Fingridin sähköasemille ja kuntien infraurakointiin, joissa materiaalivirtoja syntyy runsaasti.

Materiaalin vastaanotto ei sovi yhtä hyvin hyvin pieniin yksittäiskohteisiin, joissa materiaalimäärät ovat vähäiset ja logistiikkahyöty jää marginaaliseksi. Parhaimmillaan palvelu integroidaan osaksi hankkeen suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa, jolloin materiaalivirrat voidaan optimoida koko projektin elinkaaren ajalta. RALA-pätevyytemme varmistaa, että toimintamme laatu ja vastuullisuus täyttävät alan korkeimmat vaatimukset.

Miten materiaalin vastaanotto liittyy rakentamisen ympäristöraportointiin?

Materiaalin vastaanotto liittyy suoraan rakentamisen ympäristöraportointiin, koska se tuottaa dokumentoitua tietoa materiaalivirtoja koskevista päätöksistä ja päästövaikutuksista. Uuden rakentamislain myötä tämä tieto on entistä tärkeämpää: vuoden 2026 alusta lähtien uusille rakennushankkeille on pakollista laatia ilmastoselvitys, joka arvioi rakennuksen elinkaaren hiilipäästöt.

Rakentamislaki (751/2023) edellytti jo vuoden 2025 alusta, että rakennuslupaa haettaessa on toimitettava purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Tähän selvitykseen kirjataan arviot syntyvistä materiaaleista, vaarallisista aineista sekä työmaalta pois kuljetettavista maa- ja kiviaineksista. Hankkeen valmistuttua tiedot päivitetään toteutuneilla määrillä ja toimitetaan SYKE:n ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään. Materiaalin vastaanotto, jossa jokainen toimitus kirjataan sähköiseen siirtoasiakirjaan, tuottaa juuri sen dokumentaation, jota nämä velvoitteet edellyttävät.

Ilmastoselvitys puolestaan kattaa rakennustuotteiden valmistuksen päästöt, kuljetukset, työmaaoperaatiot sekä jätteenkäsittelyn. Kun kierrätysmateriaaleja käytetään neitseellisten sijaan ja kuljetusmatkoja lyhennetään, nämä luvut paranevat suoraan mitattavasti. Rakennusteollisuus RT:n kiertotalous-Green Deal asettaa tavoitteeksi, että 18 prosenttia infrarakentamisessa käytettävistä kiviaineksista olisi kierrätettyjä tai toissijaisia materiaaleja, ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä pyritään vähentämään 35 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Materiaalin vastaanotto on konkreettinen työkalu näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Jos haluat selvittää, miten materiaalin vastaanotto sopii juuri teidän hankkeenne materiaalivirtoja koskevaan raportointiin tai miten voimme auttaa kustannussäästöissä jo suunnitteluvaiheessa, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Mitä vaativampi projekti, sitä enemmän meillä on tarjottavaa.