Miten maa-ainesten käsittely tapahtuu vastaanoton jälkeen?
Maa-ainesten käsittely vastaanoton jälkeen etenee vaiheittain: ensin materiaalit sijoitetaan välivarastoon ja tunnistetaan, sitten lajitellaan laadun ja haitta-ainepitoisuuksien mukaan, ja lopuksi ohjataan joko uudelleenkäyttöön tai asianmukaiseen loppusijoitukseen. Prosessi perustuu sekä ympäristölainsäädäntöön että käytännön maarakentamisen tarpeisiin. Alla käymme läpi kaikki käsittelyn keskeiset vaiheet kysymys kerrallaan.
Mitä maa-ainekselle tehdään heti vastaanoton jälkeen?
Heti vastaanoton jälkeen maa-aines siirretään välivarastoalueelle erillisiin kasoihin, joissa se odottaa esikäsittelyä tai jatkojalostusta. Materiaalin alkuperä, laatu ja mahdolliset haitta-aineet kirjataan ylös jo toimituksen yhteydessä, ja toimitus on aina sovittava etukäteen vastaanottavan tahon kanssa.
Meillä RTA-Yhtiöillä maamassojen vastaanotto tapahtuu Lopella, Kanta-Hämeessä, jossa otamme vastaan laajan kirjon materiaaleja pintamaista betoni- ja tiiliromuun sekä erilaisiin teollisuuden sivuvirtoihin. Kun kuorma saapuu, se tunnistetaan ja sijoitetaan omaan kasaansa, jotta eri materiaalityypit pysyvät erillään jo heti alusta alkaen.
Mikäli kaivutyön aikana löytyy odottamatonta pilaantumista tai poikkeavaa jätettä, materiaali siirretään välivarastoon odottamaan kenttä- ja laboratorioanalyysejä. Pölyäminen estetään kastelemalla tai peittämällä kasat, sillä rakentamisen pölynhallinta on sekä ympäristö- että työturvallisuuskysymys.
Miten maa-ainekset lajitellaan ja luokitellaan käsittelyssä?
Maa-ainekset lajitellaan haitta-aineiden, niiden pitoisuuksien ja maalajin perusteella omiin jakeisiinsa: rakennekerrosmaa, täyttömaa, luonnontilainen maa, mahdolliset jätejakeet sekä kivet ja lohkareet. Lopullinen luokittelu tehdään kasoista otettujen kokoomanäytteiden laboratorioanalyysien perusteella.
Suomessa maa-ainekset luokitellaan jätteeksi jäteasetuksen (179/2012) mukaisesti joko tavalliseksi jätteeksi tai vaaralliseksi jätteeksi. Ratkaiseva raja kulkee siinä, ylittyvätkö valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Jos haitta-ainepitoisuudet ylittävät nämä raja-arvot, maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainekseksi.
Jätettä sisältävistä maamassoista pyritään seulomaan talteen kierrätyskelpoinen materiaali, kuten metalli ja puu, ennen kuin loput ohjataan eteenpäin. Laboratorioanalyysit on teetettävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa, ja käytetyt menetelmät on raportoitava valvovalle viranomaiselle ennen töiden aloittamista.
Voiko kaikkia maa-aineksia hyödyntää uudelleen?
Ei kaikkia, mutta suuri osa maa-aineksista on mahdollista hyödyntää uudelleen. Puhtaat maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon, voidaan käyttää esimerkiksi kaivantojen täyttöihin tai rakennekerrosmateriaaliksi. Pilaantuneet massat sen sijaan on toimitettava luvanvaraiseen käsittelylaitokseen.
Suomessa yleisin pilaantuneiden maiden kunnostusmenetelmä on edelleen pilaantuneen maan poistaminen ja korvaaminen puhtaalla maa-aineksella. Tämä tuottaa vuosittain miljoonia tonneja maa-ainesjätettä, jonka parempi hyödyntäminen vähentäisi sekä neitseellisten luonnonvarojen kulutusta että kaatopaikkojen täyttymistä tarpeettomalla materiaalilla.
Meillä on käytössä kiertotalouskonsepti, jossa asiakkaat toimittavat ylijäämämaansa ja muut materiaalinsa meille, ja me hyödynnämme niitä omissa rakennusprojekteissamme. Näin materiaalivirtoja voidaan ristiinkäyttää useiden työmaiden välillä, mikä vähentää sekä kuljetuksia että neitseellisten ainesten tarvetta. Tutustu tarkemmin kiertotalouspalveluumme ja siihen, miten voimme hyödyntää myös sinun projektisi ylijäämämassat.
Miten pilaantuneet maa-ainekset käsitellään turvallisesti?
Pilaantuneet maa-ainekset käsitellään turvallisesti noudattamalla ympäristönsuojelulain (527/2014) 14. luvun vaatimuksia: massat kuljetetaan peitettyinä luvanvaraiseen käsittelylaitokseen, kuljetuksesta laaditaan jätelain mukainen siirtoasiakirja, ja työtä valvotaan koko prosessin ajan. Käsittelymenetelmä valitaan haitta-aineiden ja maalajin ominaisuuksien perusteella.
Käsittelymenetelmät
Pilaantuneille maa-aineksille on useita käsittelyvaihtoehtoja: murskaus ja seulonta, stabilointi, terminen käsittely, huokosilmakäsittely sekä kompostointi. Menetelmä valitaan aina tapauskohtaisesti sen mukaan, mitä haitta-aineita massassa on ja millaisessa pitoisuudessa, sekä maalajin fysikaalisiin ominaisuuksiin perustuen.
Dokumentointi ja viranomaisvaatimukset
Pilaantuneen maan kunnostustyöstä on ilmoitettava alueelliselle ELY-keskukselle vähintään 45 päivää ennen töiden aloittamista. Koko kunnostuksen ajan on pidettävä kirjaa maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista, ja nämä tiedot liitetään lopuksi viranomaiselle toimitettavaan loppuraporttiin. Pilaantuneen maan kuljetus saa tapahtua vain ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin merkityn kuljetusyrityksen toimesta.
Työturvallisuus on meillä korkein prioriteetti. Pilaantuneita maa-aineksia käsiteltäessä henkilöstöllä on asianmukaiset suojavarusteet, pölyäminen estetään kastelulla tai peittämisellä, ja erityisen vaarallisten pölyjen, kuten kvartsia sisältävän kivipölyn, torjuntaan käytetään kaikki käytettävissä olevat keinot. Olemme rakennusalan turvallisuusvaatimusten mukaisesti RALA-pätevöitynyt toimija, mikä kertoo asiakkaillemme laadusta ja luotettavuudesta.
Miten maa-ainesten käsittely tukee rakentamisen kiertotaloutta?
Maa-ainesten vastuullinen käsittely on yksi rakentamisen kiertotalouden konkreettisimmista ilmentymistä: kun ylijäämämassat lajitellaan, käsitellään ja palautetaan kiertoon neitseellisten materiaalien sijasta, vähenevät sekä kuljetuspäästöt, luonnonvarojen kulutus että rakentamisen kokonaiskustannukset.
Rakentamisen maa- ja kiviainekset ovat Suomen suurin materiaalivirta ja samalla yksi kiertotalouden merkittävimmistä mahdollisuuksista. Meidän kiertotalousajattelumme ydin on pitää maa-ainekset käytössä mahdollisimman pitkään ja edistää kierrätysmateriaalien käyttöä kaikenlaisessa rakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaidemme ylijäämämassat hyödynnetään esimerkiksi melu- ja suojarakenteiden rakentamisessa Lopen alueella.
Materiaalitehokkuus tuo myös suoria taloudellisia hyötyjä. Kun massoja ei kuljeteta satojen kilometrien päähän loppusijoitukseen vaan hyödynnetään paikallisesti, säästyvät logistiikkakustannukset voivat olla merkittäviä niin kunnille, kaupungeille kuin teollisuusyrityksille. SYKEn arvioiden mukaan maamassojen parempi hallinta ja hyödyntäminen voisi tuottaa merkittäviä vuosittaisia säästöjä pelkästään suurissa kaupungeissa.
Yli 50 vuoden kokemuksella olemme rakentaneet kokonaisvaltaisen ketjun, jossa infrarakentaminen, materiaalien vastaanotto ja uusiomateriaalien toimittaminen takaisin työmaille nivoutuvat yhteen. Mitä aiemmin projektin suunnitteluvaiheessa olemme mukana, sitä paremmin voimme optimoida materiaalivirrat ja tuottaa tilaajalle sekä ympäristö- että kustannushyötyjä.