Voiko ylijäämämaa sisältää haitta-aineita vastaanotossa?
Kyllä, ylijäämämaa voi sisältää haitta-aineita myös vastaanotettaessa. Maa-aines voi näyttää ulkoisesti puhtaalta, mutta sisältää silti raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä tai muita haitallisia yhdisteitä, jotka eivät paljastu silmämääräisessä tarkastuksessa. Siksi ylijäämämaan alkuperä, maaperätutkimukset ja asianmukaiset asiakirjat ovat välttämättömiä ennen vastaanottoa. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät haitta-aineet, puhtauden selvittämisen, lainsäädännön, vastuukysymykset ja pilaantuneen maan hyödyntämismahdollisuudet.
Mitä haitta-aineita ylijäämämaassa voi esiintyä?
Ylijäämämaassa yleisimmin esiintyviä haitta-aineita ovat raskasmetallit, kuten arseeni, lyijy, kupari, kromi, antimoni ja sinkki, sekä öljyhiilivetyjakeet, PAH-yhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-yhdisteet sekä PCB- ja dioksiiniyhdisteet. Nämä aineet voivat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvot ja edellyttää erityistoimenpiteitä.
Haitta-aineiden alkuperä on usein teollinen. Vanhoilta teollisuustonteilta, huoltoasemilta, ratapihoilta ja puolustusvoimien alueilta kaivettu maa-aines kantaa mukanaan vuosikymmenten päästöjä. Öljyhiilivedyt imeytyvät maaperään polttoaineiden varastoinnin ja käsittelyn seurauksena, kun taas raskasmetallit kertyvät metalliteollisuuden, maalien ja pintakäsittelyaineiden jäljiltä.
Haitta-aineiden löytyminen maaperästä ei kuitenkaan aina tarkoita välitöntä terveys- tai ympäristöriskiä. Ympäristöhallinnon mukaan aineet ovat maaperässä usein pieninä pitoisuuksina eivätkä siten yleensä ole ihmisille välittömästi myrkyllisiä. Ratkaisevaa on pitoisuustaso suhteessa kynnysarvoihin sekä käyttötarkoitus, johon maa-aines on menossa. Rakennusjätteen seassa maaperässä voi myös esiintyä tiiliä, betonia, metallia ja tummaa kuonaa, joiden mukana tulee usein raskasmetalleja tai PAH-yhdisteitä jopa usean metrin syvyydeltä.
Miten ylijäämämaan puhtaus selvitetään ennen vastaanottoa?
Ylijäämämaan puhtaus selvitetään edustavan näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla ennen maa-aineksen hyödyntämistä tai vastaanottoa. Haitta-ainepitoisuudet tulee dokumentoida, ja tuloksia verrataan valtioneuvoston PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvoihin. Jos yksikin haitta-aine ylittää kynnysarvon, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava virallisesti.
Käytännössä puhtauden selvittäminen etenee vaiheittain. Ensin tarkastellaan alueen historiaa ja käyttötarkoitusta, sillä esimerkiksi entinen teollisuustontti edellyttää aina tarkempaa tutkimusta kuin luonnontilainen peltoalue. Tämän jälkeen otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain, ja ympäristötekninen valvoja ohjaa tarvittaessa kaivutyötä kenttäanalyysien ja havaintojen perusteella.
Kenttämittarit, kuten PetroFlag-laite öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuden mittaamiseen, täydentävät laboratorioanalyyseja nopealla paikan päällä tehtävällä tarkistuksella. Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI on myös hyödyllinen työkalu, sillä se sisältää tietoja alueista, joilla aikaisempi toiminta on saattanut pilata maaperää. Kiinteistön omistajat voivat pyytää alueelliselta viranomaiselta oman kiinteistönsä kohdetietokortin.
Me RTA-Yhtiöillä vastaanotamme ylijäämämaata Lopella ja edellytämme, että toimitettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on selvitetty ja dokumentoitu asianmukaisesti ennen vastaanottoa. Tämä suojaa sekä asiakastamme että ympäristöä.
Mitä lakeja ja asetuksia ylijäämämaan vastaanottoon sovelletaan?
Ylijäämämaan vastaanottoon sovelletaan useita keskeisiä lakeja ja asetuksia: ympäristönsuojelulakia (527/2014), jätelakia (646/2011) sekä valtioneuvoston PIMA-asetusta (214/2007). Pilaantuneesta maa-aineksesta on lisäksi laadittava jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja, joka on pidettävä mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava vastaanottajalle.
Ympäristönsuojelulain velvollisuudet
Ympäristönsuojelulaki asettaa toiminnanharjoittajalle selvilläolovelvollisuuden sekä velvollisuuden ehkäistä ja rajoittaa toimintansa ympäristövaikutuksia. Laki kieltää maaperän ja pohjaveden pilaamisen, ja pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tehtävä PIMA-ilmoitus tai haettava ympäristölupa. Vuodesta 2026 alkaen päätökset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tekee Lupa- ja valvontavirasto aiemman ELY-keskuksen sijaan.
Siirtoasiakirja ja SIIRTO-rekisteri
Siirtoasiakirja on keskeinen asiakirja pilaantuneen maa-aineksen siirrossa. Se sisältää tiedot kuljetettavasta jätteestä, sen alkuperästä, määrästä, kuljettajasta ja toimituspaikasta. Siirtoasiakirjat on ilmoitettava SIIRTO-rekisteriin ja säilytettävä kolmen vuoden ajan. Tämä rekisteri varmistaa viranomaisille, että pilaantunut maa-aines päätyy asianmukaiseen käsittelyyn eikä katoa ketjusta.
Jätelain etusijajärjestyksen mukaan maa-aineksia tulisi ensisijaisesti hyödyntää uudelleen, ja vain viime kädessä loppukäsitellä. Tämä periaate ohjaa myös ylijäämämaiden kiertotalouskäyttöä rakentamisessa.
Kuka vastaa haitta-aineiden aiheuttamista kustannuksista?
Haitta-aineiden aiheuttamista kustannuksista vastaa ensisijaisesti se, jonka toiminnasta pilaantuminen on aiheutunut. Tätä kutsutaan aiheuttamisperiaatteeksi, ja se on kirjattu sekä ympäristönsuojelulakiin (527/2014) että EU:n ympäristöpolitiikan perusperiaatteisiin. Jos aiheuttajaa ei saada selville tai velvoitettua puhdistamaan aluetta, vastuu voi siirtyä alueen haltijalle.
Käytännössä vastuuketju toimii seuraavasti: jos vastaanotettu ylijäämämaa osoittautuu pilaantuneeksi, selvitetään ensin, onko toimittaja ilmoittanut maa-aineksen laadun totuudenmukaisesti. Jos toimittaja on antanut virheellisiä tietoja, vastuu kustannuksista on hänen. Jos taas pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai hänen olisi pitänyt tietää maaperän tila sitä hankkiessaan, vastuu voi kohdistua haltijaan.
Tärkeää on myös kirjanpito. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä tarkkaa kirjaa, ja tiedot on liitettävä loppuraporttiin. Jos maaperään tai pohjaveteen pääsee ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia osapuolia ketjussa.
Vastaanottopaikan näkökulmasta selkeät sopimukset ja dokumentaatio ovat paras tapa hallita riskiä. Kun toimittaja vastaa maa-aineksen laadusta kirjallisesti ja toimittaa asianmukaiset tutkimusraportit, vastuunjako on selkeä jo ennen kuin kuormaa puretaan.
Voiko pilaantunutta ylijäämämaata hyödyntää rakentamisessa?
Pilaantunutta ylijäämämaata voidaan tietyissä tilanteissa hyödyntää rakentamisessa, mutta se edellyttää viranomaishyväksyntää ja tarkkoja pitoisuusrajoja. Haitta-ainepitoisuuksien on alitettava asetetut tavoitetasot, ja hyödyntäminen on toteutettava niin, ettei pintamaan ylimmässä kerroksessa tai pohjaveden pinnan alapuolella käytetä kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia.
Käytännöllisin reitti pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämiseen maarakentamisessa kulkee MARA-asetuksen (843/2017) kautta. Asetus mahdollistaa tiettyjen jätteiden käytön väylissä, kentissä, valleissa ja teollisuusrakennusten pohjarakenteissa ilmoitusmenettelyllä, kun jätteen laji, laatu ja käyttökohde vastaavat asetuksen vaatimuksia. Jos vaatimukset eivät täyty, tarvitaan ympäristölupa jätteen hyödyntämiseen.
Pilaantumattomaksi todetut kaivumassat, joiden haitta-ainepitoisuudet jäävät alle alemman ohjearvotason, voidaan hyödyntää kaivantojen alustäytöissä jo kaivupaikalla. Jos haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia halutaan siirtää muualle kiinteistön alueella, hyödyntämispaikat on hyväksytettävä erikseen viranomaisella.
Me RTA-Yhtiöillä olemme kehittäneet kiertotalouspalvelumme juuri tätä tarvetta varten. Vastaanottopaikassamme Lopella otamme vastaan pintamaita, sitomattomia maita, kynnysarvomaita ja jätesekalaisia maa-aineksia, joita asiakkaamme eivät voi käyttää omilta työmailtaan. Kiertotalousajatuksen ydin on pitää maa-ainekset käytössä mahdollisimman pitkään ja edistää kierrätysmateriaalien käyttöä rakentamisessa, samalla kun vähennetään rakentamisen ilmastopäästöjä ja hiilijalanjälkeä. Ylijäämämaiden vastuullinen käsittely ei ole vain lakivelvoite, vaan myös konkreettinen tapa rakentaa kestävämmin.