Milloin maa-ainesta ei voida ottaa vastaan kierrätykseen?

Maa-ainesta ei voida ottaa vastaan kierrätykseen, kun se sisältää haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät lainsäädännössä määritellyt kynnysarvot tai ohjearvot. Käytännössä tämä tarkoittaa pilaantunutta maa-ainesta, jota koskee jätelainsäädäntö eikä tavanomainen kierrätysprosessi. Alla käymme läpi tarkemmin, millaiset maa-ainekset soveltuvat kierrätykseen, mitkä epäpuhtaudet estävät sen ja miten soveltuvuus selvitetään.

Millainen maa-aines soveltuu kierrätykseen?

Kierrätykseen soveltuu pilaantumaton maa-aines, joka ei sisällä haitallisia aineita kynnysarvoja ylittävinä pitoisuuksina. Tällaisia maa-aineksia ovat esimerkiksi pintamaat, koheesiottomat maat, löysät maat ja kynnysarvojen alittavat hiekat. Niitä voidaan hyödyntää uudelleen maa- ja vesirakentamisessa ilman erityistoimenpiteitä.

Rakentamisen jätteistä valtaosa on maamassoja, joita syntyy kaivamisen ja siirtämisen yhteydessä. Nämä massat päätyvät tyypillisesti muuhun infrarakentamiseen, kuten täyttöihin, penkereisiin ja maisemointiin. Kiertotalousajattelun ytimessä on pitää nämä massat käytössä mahdollisimman pitkään sen sijaan, että ne kuljetetaan maankaatopaikalle.

Me RTA-Yhtiöillä vastaanotamme Lopen kiertotalousalueellamme laajan kirjon maa-aineksia: pintamaita, koheesiomaita, ratapenkereen päällysteitä, kynnysarvomaita sekä vieraslajeja sisältäviä maa-aineksia. Myös jätettä sisältäviä maa-aineksia, kuten Helsingin moreenimaata, otetaan vastaan. Materiaalien toimitus on aina sovittava etukäteen, jotta vastaanotto voidaan varmistaa.

Mitä epäpuhtauksia maa-aineksessa ei sallita?

Maa-ainesta ei voida kierrättää, jos sen haitta-ainepitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen mukaiset kynnysarvot tai alemman ohjearvon. Keskeisiä haitallisia aineita ovat öljyhiilivedyt, raskasmetallit ja muut orgaaniset yhdisteet. Jos maaperässä on vapaana faasina esiintyviä haitta-aineita, ne on poistettava ennen kuin maa-ainesta voidaan edes arvioida kierrätyskelpoiseksi.

Erityistä huomiota vaativat happamat sulfaattimaat, jotka sisältävät sulfidirikkiä. Hapettuessaan ne happamoituvat voimakkaasti ja aiheuttavat metalli- ja happamuuspäästöjä sekä korroosiota teräs- ja betonirakenteissa. Tällaisten maiden geotekniset ominaisuudet ovat myös usein heikot, mikä rajoittaa niiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Lisäksi maa-aines, jossa on selkeästi yli kaksi tilavuusprosenttia jätteitä, ohjataan erilliseen vastaanottopaikkaan. Maan pintaan näkyvät jätteet on poistettava ennen toimitusta tai ne seulotaan kaivun yhteydessä. Näin varmistetaan, että kierrätysprosessi toimii sujuvasti eikä jäteaineksista jää rajoitteita alueen tulevalle käytölle.

Miksi pilaantunut maa-aines käsitellään erikseen?

Pilaantunut maa-aines käsitellään erikseen, koska se luokitellaan jätteeksi ja sitä koskee jätelainsäädäntö. Ympäristönsuojelulaki kieltää maaperän pilaamisen ja velvoittaa puhdistamaan pilaantuneen alueen. Pilaantuneen maa-aineksen ammattimainen käsittely edellyttää ympäristölupaa, ja sen kuljettamisesta on laadittava siirtoasiakirjat.

Käytännössä yleisin kunnostusmenetelmä on pilaantuneen maan poistaminen ja korvaaminen puhtaalla maa-aineksella. Tällaisia kunnostushankkeita toteutetaan Suomessa jatkuvasti, ja niissä syntyy vuosittain merkittäviä määriä pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesjätettä. Poistettavat massat on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi luvanvaraiseen vastaanotto- ja käsittelypaikkaan.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu ja kuljetus on suunniteltava huolellisesti, jotta haitta-aineet eivät leviä ympäristöön. Kuljetusyrityksen tulee olla ELY-keskuksen jätehuoltorekisterissä, ja massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Siirtoasiakirjat on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Miten maa-aineksen soveltuvuus kierrätykseen selvitetään?

Maa-aineksen soveltuvuus kierrätykseen selvitetään näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla. Kaivettujen massojen haitta-ainepitoisuudet on määritettävä, jotta ne voidaan ohjata oikeaan käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Massanvaihdon yhteydessä pilaantuneisuutta seurataan kenttätesteillä, ja rajaukset varmistetaan laboratorioanalyyseillä.

PIMA-asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava aina, kun yhdenkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon. Arvioinnin on perustuttava arvioon haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta terveydelle ja ympäristölle. Tämä tarkoittaa, että pelkkä kynnysarvon ylitys ei automaattisesti tarkoita kierrätyskelvottomuutta, vaan kokonaisarvio ratkaisee.

Hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituskohteet on dokumentoitava asianmukaisesti tulevia kaivutöitä varten. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uutta lainsäädäntöä, jossa täsmennettäisiin pilaantumattoman maa-aineksen määrittelyä ja maa-ainesten tutkimusvelvollisuutta sekä ilmoitusmenettelyä kaivamisen, hyödyntämisen ja välivarastoinnin osalta.

Voiko rakennusjätettä sisältävää maa-ainesta kierrättää?

Rakennusjätettä sisältävää maa-ainesta voidaan kierrättää tietyissä tilanteissa, mutta se vaatii erillisen käsittelyn ja dokumentoinnin. Jos jätteen osuus on alle kaksi tilavuusprosenttia eikä pintaan näkyviä jätteitä ole, maa-aines voidaan usein käsitellä tavanomaisen kierrätysprosessin kautta. Suurempi jätepitoisuus edellyttää ohjaamista erilliseen vastaanottopaikkaan.

Betoni- ja tiilimurske ovat hyviä esimerkkejä rakennusjätteistä, joilla on selvä kierrätyspotentiaali. Infrarakentamisessa purku- ja ylijäämäbetonista tuotettu murske soveltuu teiden kantaviin ja jakaviin kerroksiin, joissa se korvaa luonnonmateriaaleja. Me vastaanotamme Lopella muun muassa betoni- ja tiilimursketta, renkaita, valimohiekkaa sekä jätteenpolton kuonaa osana kiertotalouspalveluamme.

Rakennusjätteen siirtämisestä on laadittava jätelain mukainen siirtoasiakirja, joka koskee muun muassa pilaantunutta maa-ainesta ja muuta rakennus- ja purkujätettä. Pilaantumaton maa-aines on tästä vaatimuksesta vapautettu. Oikein lajiteltu ja dokumentoitu rakennusjäte on arvokas resurssi, ei rasite.

Mitä tapahtuu hylätyksi tulleelle maa-ainekselle?

Kierrätykseen soveltumaton eli hylätty maa-aines toimitetaan luvanvaraisiin loppusijoituskohteisiin tai erillisille pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyalueille. Ennen toimitusta on tehtävä PIMA-ilmoitus tai haettava ympäristölupa, ja paikallinen ELY-keskus tekee päätöksen kunnostuksen toteutuksesta ja tavoitteista.

Jos hylättyä massaa on tarpeen välivarastoida kiinteistöllä ennen kuljetusta, välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytkestoista. Se on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä tai pilaantuneen ja puhtaan maa-aineksen sekoittumista. Viranomainen voi tietyissä tapauksissa hyväksyä haitta-aineita sisältävän maa-aineksen hyödyntämisen myös kaivualueella.

Jätelain etusijajärjestyksen mukaan loppusijoitus on aina viimeinen vaihtoehto. Ensin selvitetään mahdollisuudet uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun hyödyntämiseen. Tällä hetkellä puhtaita maa-aineksia päätyy tarpeettomasti maankaatopaikoille, jotka siirtyvät yhä kauemmaksi kasvukeskuksista. Tämä aiheuttaa turhia kuljetuskustannuksia ja päästöjä, joita kiertotalouspalvelut auttavat merkittävästi vähentämään.