Miten kestävä kehitys huomioidaan datakeskusrakentamisessa?

Kestävä kehitys huomioidaan datakeskusrakentamisessa sääntelemällä hiilijalanjälkeä, asettamalla energiatehokkuusvaatimuksia, valitsemalla vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja ja hyödyntämällä syntyvä hukkalämpö kaukolämpöverkkoon. Vaatimukset tulevat sekä lainsäädännöstä että tilaajien omista ympäristötavoitteista, ja ne koskevat koko rakennusprosessia perustuksista teknisiin järjestelmiin. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka jokaisen datakeskushankkeen tilaajan ja urakoitsijan kannattaa tuntea.

Mitä ympäristövaatimuksia datakeskusrakentamiselle asetetaan?

Datakeskusrakentamiseen sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin muuhunkin uudisrakentamiseen: vuoden 2026 alusta voimaan tullut rakentamislain vähähiilisyysvaatimus edellyttää, että kaikille uusille rakennuksille laaditaan ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Vaatimus koskee kaikkia rakentamislupahakemuksia, jotka tulivat vireille 1.1.2026 tai sen jälkeen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että datakeskuksen tilaajan on pystyttävä osoittamaan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki jo lupavaiheessa. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, minkä vuoksi sääntely on tiukentunut merkittävästi. Datakeskukset ovat energiaintensiivisiä kohteita, joten niiden ympäristövaikutukset ovat erityisen tarkan tarkastelun kohteena.

Ympäristöluvan tarve arvioidaan hankekohtaisesti. Suurissa datakeskushankkeissa, joissa tehdään laajamittaista maarakentamista ja pohjarakentamista, tarvitaan tyypillisesti sekä rakennuslupa että ympäristölupa. Urakoitsijan rooli on varmistaa, että rakentaminen toteutuu lupien mukaisesti ja että kaikki materiaalit ja prosessit dokumentoidaan tilaajan ilmastoselvitystä varten.

Miten energiatehokkuus otetaan huomioon datakeskuksen suunnittelussa?

Datakeskuksen energiatehokkuus suunnittelussa tarkoittaa ennen kaikkea PUE-luvun (Power Usage Effectiveness) optimointia: mitä lähempänä PUE on arvoa 1,0, sitä tehokkaammin konesali käyttää sähköenergiansa itse palvelimiin eikä jäähdytykseen tai muuhun tukitoimintaan. Rakennusvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat suoraan tähän lukuun koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Suomen viileä ilmasto on datakeskuksille merkittävä kilpailuetu: se mahdollistaa luonnonilman hyödyntämisen jäähdytyksessä huomattavasti pidemmän ajan vuodesta kuin Keski-Euroopassa. Tämä alentaa sekä energiankulutusta että operointikustannuksia, mutta edellyttää, että rakennuksen vaippa, ilmanvaihto ja tekninen infrastruktuuri suunnitellaan tukemaan vapaajäähdytystä.

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD 2024) luo lisäksi yhteiset puitteet, joiden pohjalta kansalliset vaatimukset tiukentuvat lähivuosina. Urakoitsijan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että perustus- ja maarakentamisvaiheessa on jo otettava huomioon rakennuksen kokonaisenergiatase: lattiarakenteiden eristys, vesieristys ja kuormituksenkestävyys vaikuttavat suoraan siihen, kuinka energiatehokkaasti tekninen laitteisto voidaan asentaa ja sitä voidaan operoida.

Mikä rooli rakennusmateriaaleilla on datakeskuksen hiilijalanjäljessä?

Rakennusmateriaalit muodostavat merkittävän osan datakeskuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä erityisesti rakentamisvaiheessa, jolloin betoni, teräs ja muut rakenneaineet sitovat suurimman osan niin sanotusta sisäänrakennetusta hiilestä. Materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen jo ennen kuin rakennus tuottaa kilowattituntiakaan sähköä.

Betonin ja teräksen osuus on datakeskusten massiivisissa perustus- ja runkorakenteissa erityisen suuri, joten vähäpäästöisten betonilaatujen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on keskeinen keino päästöjen vähentämisessä. Väyläviraston koordinoima InfraCO2-päästötietokanta sisältää päästökertoimet noin tuhannelle Suomessa yleisesti käytettävälle infrarakentamisen tuotteelle, mikä helpottaa urakoitsijoiden ja tilaajien hiilijalanjälkilaskentaa konkreettisesti.

Uusi rakentamislaki edellyttää rakennustuoteluettelon laatimista osana ilmastoselvitystä. Tämä tarkoittaa, että kaikki rakennukseen käytetyt materiaalit on dokumentoitava siten, että niiden ympäristövaikutukset voidaan todentaa. Me RTA-Yhtiöillä olemme toteuttaneet vaativia erikoisrakennushankkeita, kuten Fingridin Hepokorven sähköaseman, jossa yhdistettiin puu-, betoni- ja teräsrakenteita tavalla, joka optimoi sekä rakennusteknisen suorituskyvyn että materiaalitehokkuuden.

Miten datakeskuksen hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa?

Datakeskuksen hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa lämpöpumppujen avulla, jotka nostavat konesalin jäähdytyksestä syntyvän lauhdelämmön kaukolämpöverkon vaatimalle lämpötilatasolle. Suomessa kattava kaukolämpöverkosto tekee tästä teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa tavalla, joka ei useimmissa muissa maissa ole mahdollista.

Motivan selvitysten mukaan hukkalämpö kannattaa ensisijaisesti hyödyntää kohteen omiin tarpeisiin, mutta lämpöpumpputeknologia mahdollistaa sen siirron myös laajempaan verkkoon. Suomen viileä ilmasto yhdistettynä valmiiseen kaukolämpöinfrastruktuuriin tekee datakeskuksista potentiaalisia lämmöntuottajia lähialueiden kiinteistöille.

Rakennusvaiheessa hukkalämmön hyödyntäminen edellyttää, että lämmönsiirtoputkistot, lämpöpumppuasemien perustukset ja liittymärakenteet suunnitellaan ja toteutetaan osana kokonaisurakkaa. Me olemme rakentaneet kaukolämpöverkkoja jatkuvasti vuodesta 1976 alkaen ja toteuttaneet erikoishankkeita, kuten Fortum Oy:n Suomenojan kaukolämpöakun sekä kaukolämpösiirtolinjan Riihimäeltä Hyvinkäälle. Tämä kokemus on suoraan sovellettavissa datakeskusten hukkalämpöjärjestelmien infrastruktuuriin.

Mitä kiertotalousperiaatteet tarkoittavat datakeskusrakennushankkeessa?

Kiertotalousperiaatteet datakeskusrakennushankkeessa tarkoittavat, että rakentamisessa syntyvät maa-ainekset, betoni- ja asfalttijäte sekä muut materiaalit ohjataan uusiokäyttöön kaatopaikkasijoituksen sijaan. Suurissa datakeskushankkeissa kaivumassojen määrä on huomattava, joten materiaalien kierrättäminen vaikuttaa merkittävästi sekä hankkeen hiilijalanjälkeen että kustannuksiin.

Kiertotalous ei ole enää pelkästään strateginen tavoite: se on yhä useammin konkreettinen vaatimus ympäristöluvissa, rahoitusehdoissa ja hankintojen kriteereissä. Erityistä huomiota vaativat kynnysarvomassat eli maat, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen kynnysarvot. Nämä massat vaativat erityistä dokumentointia, mutta ne voidaan asianmukaisesti käsiteltyinä usein palauttaa rakentamisen käyttöön.

Me RTA-Yhtiöillä tarjoamme kiertotalouspalvelua, jonka vastaanottopiste sijaitsee Lopella Kanta-Hämeessä. Vastaanotamme laajan kirjon materiaaleja pintamaista ja kaivumaista betoni- ja tiilijätteeseen sekä asfalttijätteeseen. Toimintaamme ohjaavat ympäristö- ja laatusertifikaatit sekä RALA-pätevyydet, jotka varmistavat, että materiaalien käsittely täyttää lainsäädännön vaatimukset ja tilaajan ympäristöraportointivelvoitteet. Datakeskushankkeen tilaajalle tämä tarkoittaa dokumentoitua ja lainmukaista kierrätysprosessia, joka tukee suoraan hankkeen ilmastoselvitystä ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Haluatko kuulla lisää siitä, miten voimme toteuttaa datakeskushankkeesi kestävästi ja kokonaisvaltaisesti? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin suunnitellaan yhdessä ratkaisu, joka vastaa sekä lainsäädännön vaatimuksiin että tilaajan ympäristötavoitteisiin.

Rullaa sivun alkuun

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Tietojen luovutus*