Kuinka kauan datakeskuksen rakentaminen kestää?
Datakeskuksen rakentaminen kestää tyypillisesti 18–36 kuukautta hankkeen koosta ja monimutkaisuudesta riippuen. Aikatauluun vaikuttavat eniten lupaprosessien kesto, pohjarakentamisen vaativuus ja taloteknisten järjestelmien asennusaika. Alla käymme läpi kaikki rakennusvaiheiden kannalta olennaiset kysymykset, joita datakeskusprojektissa on syytä pohtia etukäteen.
Mitkä tekijät vaikuttavat datakeskuksen rakennusaikaan?
Datakeskuksen rakennusaikaan vaikuttavat eniten lupaprosessien kesto, maaperän ominaisuudet, sähköliittymän kapasiteetti ja projektiorganisaation kyky koordinoida samanaikaisia työvaiheita. Yksittäinenkin viive näissä tekijöissä heijastuu helposti koko hankkeen aikatauluun, koska rakennusvaiheet ovat tiiviisti toisistaan riippuvaisia.
Lupaprosessit ovat usein aliarvioitu aikataulutekijä. Rakennuslupien, ympäristölupien ja sähkömarkkinalain mukaisten lupien käsittelyajat voivat venyä kuukausista jopa vuosiin, erityisesti jos hanke edellyttää kaavoitusmuutosta. Suomen rakentamislain uudistus vuodelta 2025 toi helpotusta: hukkalämpöä hyödyntäville datakeskuksille voidaan nyt myöntää sijoittamislupa ilman kaavaa tai sen muuttamista, mikä voi merkittävästi nopeuttaa projektin käynnistymistä.
Maaperä ja pohjarakentaminen ovat toinen merkittävä muuttuja. Datakeskukset ovat raskaita rakenteita, jotka vaativat tarkat perustukset ja lattiarakenteet. Yllättävät maaperähavainnot, kuten pehmeä maaperä tai pohjavesi, voivat lisätä sekä kustannuksia että rakennusaikaa. EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudet vaatimukset datakeskuksille lisäävät myös suunnitteluvaiheen velvoitteita, mikä on syytä huomioida jo aikataulua laadittaessa.
Sähköliittymän kapasiteetti on kolmas kriittinen tekijä. Datakeskukset kuluttavat poikkeuksellisen paljon sähköä, ja liittymisneuvottelut kantaverkkoon voivat kestää yllättävän kauan. Tämä on syytä käynnistää rinnakkain muun suunnittelun kanssa, ei vasta rakentamisen alettua.
Kuinka kauan eri rakennusvaiheet kestävät?
Datakeskusprojektin rakennusvaiheet jakautuvat karkeasti neljään osaan: suunnittelu ja luvat, perustus- ja runkorakentaminen, talotekniikan asennus sekä testaus ja käyttöönotto. Kokonaisaikataulu on useimmissa hankkeissa 18–36 kuukautta, mutta yksittäisten vaiheiden kesto vaihtelee merkittävästi hankkeen laajuuden mukaan.
Suunnittelu ja luvat
Suunnitteluvaihe on usein pisin yksittäinen vaihe. Teknisten suunnitelmien, ympäristöselvitysten ja lupahakemusten valmistelu vie tyypillisesti useita kuukausia, ja lupien käsittely lisää tähän oman aikansa. Infrarakentamisen kokemus osoittaa, että suunnitteluun kannattaa varata aikaa riittävästi, sillä puutteelliset suunnitelmat kostautuvat myöhemmin kalliimpina muutostöinä.
Rakentaminen ja käyttöönotto
Maarakentaminen ja perustukset ovat ensimmäinen varsinainen rakennusvaihe. Vaativissa teollisuushankkeissa, kuten Fingridin Tammiston sähköaseman täyssaneerauksessa, rakennusurakointi kesti noin kaksi ja puoli vuotta alusta luovutukseen. Datakeskuksessa talotekniikan asennus, johon kuuluvat jäähdytys, sähköjärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet, vie usein enemmän aikaa kuin itse rakennuksen runko. Testaus ja käyttöönotto eivät ole pelkkä muodollisuus, vaan kriittinen vaihe, jossa varmistetaan kaikkien järjestelmien toiminta ennen tuotantokäyttöä.
Mikä on nopein tapa toteuttaa datakeskusprojekti?
Nopein tapa toteuttaa datakeskusprojekti on ottaa kokenut kokonaisurakoitsija mukaan jo suunnitteluvaiheessa, varmistaa lupaprosessien rinnakkainen eteneminen muun projektin kanssa ja hyödyntää vaiheistettua rakentamista, jossa ensimmäinen kapasiteetti voidaan ottaa käyttöön ennen koko hankkeen valmistumista.
Kokonaisvastuu-urakka nopeuttaa päätöksentekoa merkittävästi. Kun yksi urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta, vähenevät osapuolten väliset tulkintaerimielisyydet ja tilaaja saa selkeän yhteyspisteen koko projektin ajaksi. Tämä on erityisen tärkeää datakeskushankkeissa, joissa aikataulut ovat poikkeuksellisen tiukkoja ja muutoksiin on reagoitava nopeasti.
Rinnakkainen suunnittelu ja rakentaminen on toinen tehokas keino. Kun maarakentaminen käynnistyy samaan aikaan kuin talotekniikan hankinta etenee, säästetään helposti useita kuukausia kokonaisaikataulusta. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa projektijohtamista ja luotettavaa alihankintaverkostoa, joka pystyy reagoimaan muuttuviin tarpeisiin joustavasti. Gasumin biokaasulaitoksen rakentamisessa Lohjalle keskeiseksi opiksi nousi ennakoinnin merkitys: jokainen työvaihe suunniteltiin niin, että materiaalit ja työvoima saapuivat täsmällisesti oikeaan aikaan.
Mitä riskejä datakeskuksen aikatauluun liittyy?
Datakeskusprojektin suurimmat aikatauluriskit ovat lupaprosessien viivästyminen, yllättävät maaperähavainnot, materiaalien saatavuusongelmat ja alihankkijoiden resurssivajaukset. Näistä jokainen voi yksinään pidentää projektin aikataulua viikoilla tai kuukausilla, ja useampi samanaikaisesti voi vaarantaa koko hankkeen kannattavuuden.
Lupaprosessien riskit kannattaa hallita varautumalla mahdollisiin valituksiin jo aikataulua laadittaessa. Realistinen aikataulu sisältää puskurin myös kiistanalaisissa hankkeissa, eikä rakentamista kannata suunnitella alkavaksi heti lupapäätöksen jälkeen ilman valitusaikaa.
Maaperän yllätykset ovat erityinen riski datakeskushankkeissa, koska rakenteet ovat raskaita ja perustusvaatimukset tiukat. Tammiston sähköasemahankkeessa suuret louhinnat aiheuttivat merkittäviä lisätöitä, jotka vaativat nopeaa reagointia. Kokenut teollisuusrakentaja tunnistaa nämä riskit jo suunnitteluvaiheessa ja osaa hinnoitella ne realistisesti, jolloin yllätykset eivät kaada koko projektin budjettia.
Suomen talviolosuhteet ovat oma riskitekijänsä. Routa ja pakkanen asettavat rajoitteita erityisesti betonirakentamiselle ja maarakentamiselle. Tähän varautuminen edellyttää kokemusta pohjoisten olosuhteiden hallinnasta ja oikea-aikaista aikataulutusta, jossa vaativimmat betonirakenteet toteutetaan suotuisampana vuodenaikana.
Kannattaako datakeskusprojektissa käyttää kokonaisurakoitsijaa?
Kyllä, datakeskusprojektissa kokonaisurakoitsijan käyttö on vahvasti perusteltua. Kokonaisurakoitsija vastaa suunnittelusta, toteutuksesta ja lopputuloksesta yhtenä vastuullisena tahona, mikä selkeyttää vastuunjakoa, nopeuttaa päätöksentekoa ja vähentää tilaajalle koituvia riskejä koko projektin ajalta.
Kokonaisvastuu-urakassa suunnitteluvirheistä aiheutuvat lisäkustannukset eivät kuulu tilaajalle, vaan urakoitsija kantaa ne osana kokonaisvastuutaan. Tämä on merkittävä ero perinteiseen jaettuun urakkaan verrattuna, jossa vastuurajat voivat jäädä epäselviksi juuri silloin, kun ongelmat ovat kriittisimmillään.
Me RTA-Yhtiöillä olemme toteuttaneet vaativia kokonaisurakoita teollisuus- ja infrarakentamisessa yli 50 vuoden ajan, mukaan lukien Fingridin suurimmat sähköasemahankkeet ja vaativat teollisuusrakennusprojektit ympäri Suomea. Yli 215 RALA-hyväksyttyä referenssiä kertoo siitä, että osaaminen on todennettavissa. Mitä vaativampi ja monimutkaisempi datakeskusprojekti on, sitä enemmän kokenut kokonaisurakoitsija tuottaa arvoa, sillä pitkä kokemus tekee riskeistä ennakoitavia ja hallittavia, eikä niihin tarvitse laskea yhtä suurta riskivaraa hinnoittelussa.
Jos suunnittelet datakeskushanketta tai haluat selvittää, miten voimme toteuttaa projektin kokonaisurakoitsijana, ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Kerromme mielellään lisää siitä, mitä kokonaisvastuu-urakka tarkoittaa käytännössä juuri teidän hankkeessanne.