Miksi ylijäämämaiden toimittaminen kierrätykseen kannattaa?

Ylijäämämaiden toimittaminen kierrätykseen kannattaa, koska se vähentää rakentamisen ympäristökuormitusta, laskee logistiikkakustannuksia ja pitää arvokkaat maa-ainekset hyötykäytössä kaatopaikkaläjityksen sijaan. Kierrätys on usein myös lainsäädännön edellyttämä ensisijainen vaihtoehto, joten se ei ole pelkästään ympäristöteko vaan yhä useammin myös velvoite. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset ylijäämämaiden kierrätyksestä käytännössä.

Mitä ylijäämämaille tapahtuu, jos niitä ei kierrätetä?

Jos ylijäämämaita ei kierrätetä, ne päätyvät läjitysalueille tai kaatopaikoille, joissa ne vievät tilaa, aiheuttavat pitkiä kuljetuksia ja voivat pahimmillaan uhata pohjavesiä. Rakentamisen maamassat ovat Suomessa jätteeksi luokiteltavia aineksia, vaikka ne olisivat täysin puhtaita, ja niiden hallitsematon sijoittaminen on sekä ympäristöriski että hukkaan heitetty resurssi.

Rakentaminen on yksi Suomen suurimmista jätteentuottajista, ja valtaosa rakennusjätteestä on juuri maamassoja ja kiviaineksia. Kun nämä massat ajetaan läjitysalueille pitkien matkojen päähän, kuljetukset itsessään aiheuttavat merkittävän osan rakennushankkeen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimukset osoittavat, että maamassojen kuljetukset voivat vastata jopa puolta tiehankkeen rakentamisen aikaisista päästöistä.

Läjitysalueet sijoittuvat usein pohjavesialueiden läheisyyteen, ja täyttökorkeuden kasvaessa pohjavesivaikutukset voivat muodostua haitallisiksi. Ympäristölainsäädäntö kieltää jätteen päästämisen maahan tai pohjaveteen, mutta valvomaton läjitys on silti ympäristöministeriön tunnistama riski. Kierrättämättä jätetty ylijäämämaa on siis paitsi menetetty resurssi myös potentiaalinen ympäristöhaitta.

Miten ylijäämämaiden kierrätysprosessi toimii käytännössä?

Ylijäämämaiden kierrätysprosessi alkaa siitä, että maa-ainekset toimitetaan sovitusti vastaanottopisteeseen, jossa ne lajitellaan, käsitellään ja ohjataan uuteen käyttötarkoitukseen. Puhtaat maamassat, betoni- ja tiilijäte, asfalttijäte sekä erilaiset teollisuuden sivuvirrat voidaan käsitellä ja palauttaa rakentamisen raaka-aineiksi sen sijaan, että ne vietäisiin kaatopaikalle.

Me RTA-Yhtiöillä toteutamme kiertotalouspalvelua Lopella Kanta-Hämeessä, jossa otamme vastaan laajan valikoiman maa-aineksia: pintamaita, irtomaita, ratapenkereen päällystemassoja, kynnysmaita, Helsingin moreenia, betonimursketta, tiilijätettä, renkaita ja rengasmurskaa sekä energiantuotannon tuhkia ja kuonaa. Jokaisen toimituksen osalta sovitaan etukäteen materiaalin laadusta ja vastaanottoehdoista.

Kiertotalouden ydinajatus on pitää materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastaanotettuja maamassoja hyödynnetään omilla muilla työmaillamme tai kehitetään niille kokonaan uusia käyttökohteita. Esimerkiksi Lopen ampuma-alueen meluvallin rakentamisessa olemme soveltaneet juuri tätä mallia: asiakkaat toimittavat ylijäämämaansa meille, ja me hyödynnämme ne suojarakenteiden ja vallien rakentamisessa. Materiaalivirtoja voidaan myös ristiin hyödyntää useiden projektikohteiden välillä, mikä minimoi hukan ja optimoi logistiikan.

Mitä hyötyjä ylijäämämaiden kierrätyksellä on ympäristölle?

Ylijäämämaiden kierrätys vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta, laskee kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja pienentää rakentamisen kokonaishiilijalanjälkeä. Kun kierrätysmateriaalit korvaavat puhdasta soraa tai kalliomursketta, luonnonvaroja säästyy tuleville sukupolville ja rakennusalan materiaalikierron ympäristökuorma kevenee merkittävästi.

Rakennusala kuluttaa Suomessa yli puolet kaikista raaka-aineista, ja valtaosa näistä on maa- ja kiviaineksia. Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa vähentää suoraan luonnosta otettavien raaka-aineiden tarvetta ja hillitsee kiviainesten louhinnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kun materiaalit hyödynnetään lähellä syntypaikkaa, kuljetuskilometrit lyhenevät ja päästöt pienenevät samassa suhteessa.

Rakennusteollisuuden green deal -sitoumus asettaa tavoitteeksi, että lähivuosina jo noin viidennes käytetyistä maa- ja kiviaineksista olisi uusiomateriaaleja. Tämä tavoite ei toteudu ilman toimivia vastaanotto- ja kierrätysketjuja, joissa maamassat todella palaavat hyötykäyttöön. Meille kiertotalous on konkreettinen tapa rakentaa Suomea materiaali- ja energiatehokkaasti ja vähentää rakentamisen ilmastopäästöjä päivittäisessä työssä.

Säästääkö ylijäämämaiden kierrätys rahaa rakennushankkeessa?

Kyllä, ylijäämämaiden kierrätys säästää rahaa rakennushankkeessa. Kun maamassoja ei ajeta pitkiä matkoja kaatopaikoille vaan toimitetaan lähellä sijaitsevaan kierrätyskeskukseen tai hyödynnetään suoraan toisella lähityömaalla, kuljetuskustannukset laskevat ja kaatopaikkakulut jäävät pois.

Kuljetuslogistiikka on yksi suurimmista kustannuseristä maarakennushankkeessa. Kun ylijäämämassat ohjataan paikalliseen kierrätykseen satojen kilometrien ajojen sijaan, säästöt kertyvät nopeasti. Motiivan julkaisemien arvioiden mukaan paremmalla maamassojen hallinnalla on esimerkiksi suurissa kaupungeissa laskettu saavutettavan vuosittain merkittäviä, miljooniinkin nousevia säästöjä pelkästään logistiikan optimoinnilla.

Kierrätysmateriaalien käyttö rakentamisessa on usein myös suoraan edullisempaa kuin neitseellisten kiviainesten ostaminen. Kun tilaaja voi hankkia tarvitsemansa täyttömateriaalit kierrätetyistä massoista, materiaalihankintojen kustannukset laskevat. Meillä RTA-Yhtiöillä kiertotalouspalvelumme auttaa asiakkaitamme toimimaan ympäristövastuullisemmin ja säästämään rakennuskustannuksissa samaan aikaan. Tulevina vuosina Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueelle on käynnistymässä runsaasti uusia infrarakentamisen hankkeita, joissa tämä palvelu tarjoaa konkreettisen kustannushyödyn jo hankesuunnitteluvaiheessa.

Mitkä lait ja luvat ohjaavat ylijäämämaiden käsittelyä Suomessa?

Ylijäämämaiden käsittelyä Suomessa ohjaa ennen kaikkea jätelaki, joka edellyttää jätehierarkian noudattamista: maamassat on ensisijaisesti pyrittävä kierrättämään tai hyödyntämään ennen läjitystä. Lisäksi MARA-asetus mahdollistaa tiettyjen jätteiden käytön maarakentamisessa ilman ympäristölupaa, kun ELY-keskukselle tehdään rekisteröinti-ilmoitus.

Jätelaki ja jätehierarkia

Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on noudatettava jätehierarkiaa, jossa läjitys on viimeinen vaihtoehto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennushankkeessa syntyvät ylijäämämaat on pyrittävä ohjaamaan hyötykäyttöön, kuten maisemointiin, vanhojen soranottoalueiden täyttöön tai infrarakentamiseen, ennen kuin ne voidaan sijoittaa kaatopaikalle. Pilaantuneista maa-aineksista on lisäksi laadittava siirtoasiakirja ja ilmoitettava tiedot sähköiseen SIIRTO-rekisteriin.

MARA-asetus ja ELY-keskuksen rooli

Valtioneuvoston MARA-asetus on keskeinen työkalu ylijäämämaiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä maarakentamisessa. Kun asetuksen edellytykset täyttyvät, jätteen saa hyödyntää ilman ympäristölupaa tekemällä rekisteröinti-ilmoituksen ELY-keskukselle. Hyödyntäminen voidaan aloittaa vasta, kun ELY-keskus on merkinnyt toiminnan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, ja rakentamisen valmistuttua on toimitettava loppuraportti. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan myös uutta kiertotalouslakia, joka tulee aikanaan korvaamaan nykyisen jätelain.

Kenelle ylijäämämaiden kierrätyspalvelu sopii parhaiten?

Ylijäämämaiden kierrätyspalvelu sopii parhaiten rakennushankkeille, joissa syntyy suuria määriä kaivumassoja tai muita maa-aineksia, joita ei voida hyödyntää syntypaikalla. Tyypillisiä hyötyjiä ovat maarakennusyritykset, kunnat, energiayhtiöt, teollisuusyritykset ja valtion väylähankkeet, joissa massojen hallinta on sekä logistinen että ympäristöllinen haaste.

Me palvelemme Lopella erityisesti Kanta-Hämeen alueen maarakennusyrityksiä ja kuntia, mutta asiakaskuntamme kattaa laajasti koko Etelä- ja Keski-Suomen. Olemme toteuttaneet vaativia hankkeita energia-alan toimijoille, elintarvike- ja paperiteollisuudelle, Fingridille, vesihuoltoyhtiöille, jätehuoltoyrityksille sekä puolustusvoimille. Juuri näissä hankkeissa syntyy tyypillisesti merkittäviä maamassavirtoja, joiden järkevä ohjaaminen kiertoon tuottaa konkreettisia hyötyjä.

Julkisilla tilaajilla, kuten kunnilla ja valtion viranomaisilla, on erityinen vastuu kierrätysmateriaalien käytön edistämisessä, sillä infrarakentaminen on pitkälti julkista rakentamista. Kun tilaaja edellyttää jo hankesuunnitteluvaiheessa maamassojen kiertotalousratkaisuja, säästöt ja ympäristöhyödyt realisoituvat koko toimitusketjussa. RALA-pätevyytemme ja pitkä kokemus vaativista erikoisrakennusprojekteista tekevät meistä luotettavan kumppanin myös kaikkein haastavimmissa maamassojen hallintatehtävissä.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Mitä aikaisemmin maamassojen kierrätys otetaan mukaan hankesuunnitteluun, sitä enemmän säästöjä ja ympäristöhyötyjä on saavutettavissa.