Milloin kannattaa valita maa-ainesten vastaanotto kaatopaikalle?

Maa-ainesten vastaanotto kaatopaikalle on järkevin vaihtoehto silloin, kun maa-aines on niin voimakkaasti pilaantunut, ettei sitä voida hyödyntää uudelleen tai käsitellä muilla menetelmillä. Jätelain etusijajärjestyksen mukaan loppusijoitus on aina viimeinen vaihtoehto: ensin on selvitettävä uudelleenkäytön, kierrätyksen ja hyödyntämisen mahdollisuudet. Seuraavissa osioissa käymme läpi, milloin vastaanotto on perusteltua, miten prosessi etenee ja miten oikea materiaalinhallinta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Mitä maa-aineksia voidaan toimittaa vastaanottoon?

Maa-ainesten vastaanottoon voidaan toimittaa laaja kirjo materiaaleja: pintamaat, löyhät maa-ainekset, ratapenkereiden päällysmassat, kynnysarvomassat, vieraskasvilajeja sisältävät maat, betoni- ja tiilijäte, renkaat ja renkaiden leikkuujäte, savukaasupölyt ja pohjatuhkat, valimohiekka sekä jätteenpolton kuona. Kaikkien toimitusten on kuitenkin perustuttava etukäteen sovittuun vastaanottosopimukseen.

Me RTA-Yhtiöissä vastaanotamme edellä mainittuja materiaaleja Lopen toimipisteessämme Kanta-Hämeessä. Vastaanotto kattaa sekä pilaantumattomia että tietyin edellytyksin lievästi haitallisia aineita sisältäviä massoja. Toimitusehdot ja hyväksyttävät materiaalit on aina varmistettava etukäteen, sillä ympäristölupa määrittelee tarkasti, mitä voidaan ottaa vastaan ja millä ehdoilla.

Suomessa käytetään maa- ja kallioperän kiviaineksia vuosittain valtavia määriä, ja merkittävä osa niistä syntyy suoraan rakennustyömailta tien- ja talonrakentamisen sivutuotteena. Vuoden 2025 alusta voimaan tullut uusi rakentamislaki edellyttää lisäksi, että rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa tehdään erillinen selvitys hankkeessa syntyvistä maa- ja kiviaineksista sekä pilaantuneista että pilaantumattomista erikseen. Tämä Rapu-selvitysvelvoite lisää tilaajien tarvetta löytää luotettavat vastaanottokumppanit jo suunnitteluvaiheessa.

Milloin maa-ainesten vienti kaatopaikalle on järkevin vaihtoehto?

Maa-ainesten vienti kaatopaikalle on perusteltua silloin, kun materiaali ei sovellu uudelleenkäyttöön tai hyödyntämiseen pilaantuneisuutensa, koostumuksensa tai muun ominaisuutensa vuoksi. Jätelain (646/2011) mukainen etusijajärjestys velvoittaa selvittämään kierrätys- ja hyödyntämismahdollisuudet ensin. Vasta kun nämä vaihtoehdot on perustellusti suljettu pois, loppusijoitus kaatopaikalle on laillisesti ja ympäristönäkökulmasta oikea ratkaisu.

Käytännössä loppusijoitus tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ylittävät tasot, joilla materiaalia voitaisiin turvallisesti hyödyntää rakenteissa tai muissa kohteissa. Myös tilanteet, joissa massoja syntyy niin lyhyessä ajassa tai niin syrjäisessä paikassa, ettei hyödyntäminen ole logistisesti mahdollista, voivat oikeuttaa kaatopaikkasijoituksen.

Kaatopaikalle toimitettaville maa-ainesjätteille on selvitettävä kaatopaikkakelpoisuus valtioneuvoston asetuksen 331/2013 mukaisesti. Testaustulokset on toimitettava kaatopaikan pitäjälle hyvissä ajoin ennen kuljetusten alkamista. Jos kaatopaikkakelpoisuutta ei ole selvitetty, tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa ainoastaan massoja, joiden haitallisten aineiden pitoisuudet alittavat asetuksen ylemmät ohjearvot. Kaatopaikkasijoitus on siis aina dokumentoitu prosessi, ei nopea ratkaisu.

Meidän kiertotalouspalvelumme pyrkii siihen, että mahdollisimman suuri osa vastaanotetuista materiaaleista päätyy hyötykäyttöön eikä pysyvään loppusijoitukseen. Rakentamisen kustannukset ja ympäristövaikutukset pienenevät merkittävästi, kun materiaalivirrat ohjataan oikein jo hankkeen alkuvaiheessa.

Mitä eroa on pilaantuneilla ja pilaantumattomilla mailla vastaanotossa?

Pilaantuneet ja pilaantumattomat maa-ainekset eroavat toisistaan sekä lainsäädännöllisten velvoitteiden että käytännön vastaanottomenettelyn osalta. Pilaantumattomia massoja voidaan hyödyntää rakenteissa väljemmin ehdoin, kun taas pilaantuneille maille vaaditaan siirtoasiakirja, rekisteröity kuljettaja ja vastaanottopaikka, jolla on asianmukainen ympäristölupa.

Pilaantumaton maa-aines

Pilaantumattomana voidaan pitää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai jäävät alle alempien ohjearvojen, kun otetaan huomioon käyttötarkoitus ja sijoituspaikka. Tällaisia massoja voidaan usein hyödyntää suoraan rakennuskohteissa tai toimittaa vastaanottoon ilman erityisiä siirtoasiakirjavelvoitteita.

Pilaantunut maa-aines

Maa-aines katsotaan pilaantuneeksi siirtoasiakirjavelvollisuuden näkökulmasta yleensä silloin, kun sen haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon. Tällöin jätteen haltijan on laadittava jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja, jossa eritellään jätteen laji, laatu, määrä, alkuperä, toimituspaikka ja kuljettaja. Asiakirja on säilytettävä kolme vuotta. Eriasteisesti pilaantuneita massoja ei saa sekoittaa keskenään, eikä vaarallista jätettä saa missään olosuhteissa sekoittaa muuhun jätteeseen.

Suomessa syntyy vuosittain arviolta yksi kahteen miljoonaa tonnia pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesjätettä, ja yleisin kunnostusmenetelmä on edelleen massanvaihto. Pilaantuneet massat on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja vasta toissijaisesti loppusijoitettavaksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan.

Miten maa-ainesten vastaanottoprosessi käytännössä etenee?

Maa-ainesten vastaanottoprosessi alkaa aina etukäteisvarmistuksella: ennen kuljetusten aloittamista on selvitettävä maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet näytteenotolla ja laboratorioanalyysillä. Sen jälkeen sovitaan toimituksesta vastaanottajan kanssa, hankitaan tarvittavat siirtoasiakirjat ja varmistetaan, että kuljettaja on rekisteröity ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin.

Käytännön vaiheet etenevät seuraavasti:

1. Näytteenotto ja analysointi: Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tutkitaan ennen kuljetusta. Näytteet on otettava edustavasti siten, että koko massan laatu saadaan luotettavasti selvitettyä.
2. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittäminen: Jos massoja toimitetaan kaatopaikalle, kaatopaikkakelpoisuus selvitetään VNa 331/2013 mukaisesti ja tulokset toimitetaan vastaanottajalle ennen kuljetusten alkua.
3. Ennakkosopimus vastaanottajan kanssa: Toimituksesta sovitaan aina etukäteen. Meille Lopen toimipisteeseen tulevat kuljetukset on aina sovittava ennalta.
4. Siirtoasiakirjan laadinta: Pilaantuneille maa-aineksille laaditaan jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Tiedot tallennetaan myös SIIRTO-rekisteriin, joka on ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä järjestelmä.
5. Kuljetus ja vastaanotto: Pilaantuneet massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Liikenne on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu pöly- tai meluhaittoja ympäristölle.
6. Dokumentointi: Siirtoasiakirjat luovutetaan vastaanottajalle ja säilytetään kolme vuotta.

Prosessin hallinta edellyttää ammattitaitoa ja ajantasaista tuntemusta sääntelystä. Me RTA-Yhtiöissä olemme RALA-pätevä toimija, mikä tarkoittaa, että tekninen osaamisemme ja resurssimme on puolueettomasti todennettu. Tämä antaa tilaajalle varmuuden siitä, että koko ketju hoidetaan lainmukaisesti alusta loppuun.

Voiko maa-ainesten vastaanotolla vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä?

Kyllä, maa-ainesten vastuullinen vastaanotto ja uudelleenkäyttö vähentävät rakentamisen hiilijalanjälkeä merkittävästi. Kun ylijäämämassat hyödynnetään lähellä syntypaikkaansa sen sijaan, että ne kuljetettaisiin kauas kaatopaikalle, säästetään polttoainetta, vähennetään raskaan liikenteen päästöjä ja pienennetään neitseellisten luonnonvarojen tarvetta.

Kiertotalousperiaatteiden mukainen massatasapaino on maarakentamisen ympäristötyön ydintä. Kun alueen sisällä käsitellään ja hyödynnetään rakentamisen yhteydessä syntyviä maa- ja kiviaineksia, raskas liikenne alueelle ja sieltä pois vähenee samalla kun rakentamisen kustannukset ja päästöt pienenevät. Syken julkaisema InfraCO2-päästötietokanta tarjoaa infra-alalle yhtenäisen laskentapohjan kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseen suunnittelusta rakentamiseen.

Meidän kiertotalouspalvelumme Lopessa toimii juuri tällä periaatteella: asiakkaat toimittavat ylijäämämaat, betonijätteen, tuhkat ja muut materiaalit meille, ja me hyödynnämme ne esimerkiksi melu- ja suojarakenteiden rakentamisessa. Näin sama materiaali pysyy kierrossa sen sijaan, että se päätyisi pysyvään loppusijoitukseen. Rakennusmateriaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät uusien materiaalien tarvetta ja pienentävät koko hankkeen hiilijalanjälkeä.

Suurin osa pilaantuneista kohteista kunnostetaan edelleen kaivamalla ja korvaamalla pilaantunut maa puhtaalla aineksella. Tämä lisää luonnonvarojen kulutusta, kuljetusmatkoja ja päästöjä. Mitä aikaisemmin materiaalinhallinta otetaan mukaan hankkeen suunnitteluun, sitä enemmän voidaan saavuttaa sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme jo hankkeen alkuvaiheessa, niin selvitetään yhdessä, miten maamassat saadaan kiertämään mahdollisimman tehokkaasti.