Miten maa-ainesten kiertotalous vaikuttaa rakennushankkeen kustannuksiin?

Maa-ainesten kiertotalous vaikuttaa rakennushankkeen kustannuksiin merkittävästi ja lähes aina niitä alentavasti. Kun kaivumassat hyödynnetään suoraan hankkeen sisällä tai toimitetaan lähialueen kiertotalouskäyttöön, säästytään kalliilta kuljetuksilta, kaatopaikka- ja läjitysmaksuilta sekä neitseellisten materiaalien hankintakustannuksilta. Hyöty on suurin silloin, kun kiertotalous otetaan mukaan jo hankesuunnittelun alkuvaiheessa. Alla käymme läpi kuusi kysymystä, jotka avaavat aiheen käytännönläheisesti.

Mistä rakennushankkeen maa-aineskustannukset koostuvat?

Rakennushankkeen maa-aineskustannukset koostuvat neljästä pääerästä: kaivuusta, kuljetuksesta, sijoittamisesta ja uuden materiaalin hankinnasta. Näistä kuljetus on usein suurin yksittäinen kustannustekijä, koska maa-aineksia liikutetaan tyypillisesti suuria määriä pitkiäkin matkoja. Kustannukset kasvavat nopeasti, kun kaivumassoille ei löydy käyttökohdetta läheltä työmaata.

Infrarakentamisessa maa- ja kiviainekset muodostavat Suomen suurimman materiaalivirran. Kaivuun lisäksi kustannuksia syntyy siitä, että hanke tarvitsee täyttö- ja rakennusmateriaaleja, jotka on usein hankittava muualta. Tämä tarkoittaa käytännössä kaksoiskustannusta: massat viedään pois ja uutta materiaalia tuodaan tilalle. Väyläviraston ohjeistus edellyttääkin jo suunnitteluvaiheessa massatasapainon tavoittelua, jossa rakentamisessa syntyvät maamassat pyritään hyödyntämään suoraan saman hankkeen rakentamisessa.

Kustannusrakenteeseen vaikuttaa myös se, onko maa-aines pilaantunutta vai puhdasta. Pilaantumattoman maa-aineksen käsittely on huomattavasti edullisempaa kuin vaaralliseksi luokitellun aineksen, joka vaatii erityiskäsittelyn ja -sijoituksen. Tämä erottelu kannattaa tehdä jo hankkeen pohjatutkimusvaiheessa, jotta kustannusarvio pysyy realistisena.

Miten maa-ainesten uudelleenkäyttö vähentää hankkeen kuluja?

Maa-ainesten uudelleenkäyttö vähentää hankkeen kuluja ennen kaikkea karsimalla kuljetustarpeen minimiin. Kun kaivumassat voidaan hyödyntää suoraan hankkeen sisällä tai toimittaa lähialueen käyttökohteeseen, raskaan liikenteen tarve vähenee, polttoainekustannukset laskevat ja läjitysmaksuilta vältytään kokonaan.

Massatasapaino on tässä avainperiaate. Käytännön esimerkit osoittavat, että kun maamassat siirretään suoraan rakennettavaa tielinjaa pitkin niiden lopulliselle sijoituspaikalle, kuljetukset eivät aiheuta liikennehaittoja eivätkä ylimääräisiä kustannuksia. Sama logiikka toimii teollisuus- ja kunnallistekniikkahankkeissa: mitä lyhyempi materiaalin matka, sitä halvemmaksi hanke tulee.

Me RTA-Yhtiöissä olemme rakentaneet kiertotalouspalvelumme juuri tämän ajatuksen varaan. Asiakkaamme voivat toimittaa ylijäämämaat ja muut maa-ainekset, joita he eivät voi käyttää omilla työmaillaan, kiertotalousalueellemme Lopelle. Pystymme myös ristiinkäyttämään eri hankkeidemme materiaalivirtoja, jolloin yhden työmaan ylijäämä voi olla toisen työmaan raaka-aine. Tämä suljettu kierto hyödyttää tilaajaa suoraan.

Mitä eroa on kaatopaikkasijoituksella ja kiertotalousratkaisulla kustannuksissa?

Kaatopaikkasijoitus on lyhyellä tähtäimellä usein näennäisesti helpoin ratkaisu, mutta se on harvoin edullisin. Kiertotalousratkaisu alentaa kokonaiskustannuksia, koska se poistaa tai merkittävästi pienentää läjitysmaksut, kuljetusmatkat ja uuden materiaalin hankintakulut samanaikaisesti.

Kaatopaikkasijoituksen todellinen hinta muodostuu useasta osasta: kuljetuskustannuksesta, vastaanottohinnoista sekä mahdollisista hallinnollisista maksuista. Kun kaikki nämä lasketaan yhteen, kokonaissumma voi nousta huomattavaksi erityisesti suurissa hankkeissa, joissa maa-ainesta liikutetaan kymmeniä tai satoja tuhansia tonneja.

Kiertotalousratkaisun kustannusetu syntyy siitä, että sama materiaali saa uuden käyttötarkoituksen ilman pitkää kuljetusketjua. Tampereen Yliopistonkadun kiertotalousurakka on konkreettinen esimerkki siitä, miten hankintakriteereihin sisällytetty kiertotalousvelvoite muutti kustannusrakenteen tilaajan eduksi: urakoitsijalle maksettiin kierrätysmateriaalin varastoinnista ja hyödyntämisestä, jolloin neitseellisen materiaalin hankintakustannukset jäivät pois.

On myös huomionarvoista, että ympäristöministeriön selvityksen mukaan maa-ainesjätteet ohjautuvat osin tarpeettomasti kaatopaikkasijoitukseen lainsäädännön tulkinnan vaihtelevuuden vuoksi. Usein kyse ei ole siitä, että kiertotalousratkaisu olisi kalliimpi, vaan siitä, että se vaatii enemmän etukäteissuunnittelua. Kun suunnittelu tehdään kunnolla, kustannusetu on selkeä.

Milloin maa-ainesten kiertotalous kannattaa ottaa mukaan hankesuunnitteluun?

Maa-ainesten kiertotalous kannattaa ottaa mukaan hankesuunnitteluun mahdollisimman varhain, mieluiten jo esiselvitys- tai yleissuunnitelmavaiheessa. Mitä myöhemmin kiertotalousnäkökulma tuodaan mukaan, sitä vähemmän liikkumavaraa on massatasapainon optimointiin, materiaalivalintoihin ja logistiikkaratkaisuihin.

Väylävirasto edellyttää kiertotaloussuunnitelman ensimmäisen version laatimista jo esiselvitys- tai yleissuunnitelmavaiheessa kaikissa merkittävää maa- ja kiviainesten käyttöä sisältävissä hankkeissa. Tämä on virallinen ohje, joka koskee Väyläviraston ja ELY-keskusten suunnitteluhankintoja. Vaatimus kertoo selkeästi, mihin suuntaan ala on menossa.

Käytännössä varhainen suunnittelu tarkoittaa kolmea konkreettista asiaa:

• Maa-ainesten laatu ja määrä selvitetään pohjatutkimuksissa ennen rakentamista, jolloin massojen hyödyntämismahdollisuudet tiedetään hyvissä ajoin.
• Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuuden testaus vaatii aikaa, eikä sitä voi tehdä viime hetkellä.
• Kiertotalousratkaisun löytäminen lähialueelta edellyttää verkostoa ja koordinointia, jotka syntyvät vain riittävällä suunnitteluajalla.

Me suosittelemme, että tilaajat ottavat meihin yhteyttä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin pystymme yhdessä kartoittamaan, mitä massoja hankkeessa syntyy, mihin ne voidaan ohjata ja mitä materiaaleja voidaan tuoda kiertotalousalueeltamme suoraan työmaan käyttöön.

Voiko maa-ainesten kierrätyksestä syntyä myös tuloja rakennushankkeelle?

Kyllä, maa-ainesten kierrätyksestä voi syntyä suoraa taloudellista hyötyä rakennushankkeelle. Kun ylijäämämaat toimitetaan kiertotalouskäyttöön kaatopaikkasijoituksen sijaan, tilaaja välttää läjityskustannukset. Lisäksi hankkeessa tarvittavat täyttömateriaalit voidaan hankkia edullisesti lähialueen kierrätysmateriaaleista tai kiviainesmyynnistä.

Tulonäkökulma syntyy kahdesta suunnasta. Ensinnäkin kustannussäästö on itsessään taloudellinen hyöty: kun ylijäämämaita ei tarvitse ajaa kauas läjitettäväksi, logistiikkabudjetti pienenee. Toiseksi laadukkaat ylijäämämaat voivat löytää ostajan, jolloin materiaali muuttuu kulueräksi katsotusta asiasta mahdolliseksi tuloeräksi.

Me RTA-Yhtiöissä vastaanotamme Lopen kiertotalousalueellamme laajan kirjon materiaaleja: pintamaita, betonijätettä, tiiliromua, asfalttijätettä ja muita rakentamisessa syntyviä sivuvirtoja. Hyödynnämme vastaanottamamme materiaalit muun muassa ampumaradan suoja- ja vallirakenteisiin. Lisäksi myymme kiviaineksia kilpailukykyisin hinnoin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella Lopen Kormu-soranottoalueelta. Tämä tarkoittaa, että tilaaja voi samanaikaisesti sekä toimittaa ylijäämänsä meille että hankkia tarvitsemansa täyttömateriaalit samalta alueelta.

Miten kiertotalous vaikuttaa rakennushankkeen hiilijalanjälkeen ja raportointiin?

Kiertotalous pienentää rakennushankkeen hiilijalanjälkeä vähentämällä kuljetuksia, neitseellisten materiaalien louhintaa ja läjitystoimintaa. Nämä kolme tekijää ovat infrarakentamisen suurimpia yksittäisiä päästölähteitä, ja kiertotalousratkaisut leikkaavat niitä kaikkia samanaikaisesti.

Raportoinnin näkökulmasta tilanne on muuttumassa vaativammaksi. Uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden 2025 alussa, ja rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa koskevat säännökset astuivat voimaan tammikuussa 2026. Väylävirasto on jo aiemmin ottanut käyttöön infrahankkeiden päästölaskentapalvelun, joka tuottaa CO2-tietoa kustannustiedon rinnalle. Kiertotalousratkaisut ovat siis paitsi kustannustehokkaita, myös yhä useammin edellytys hankkeen läpäisemiselle rahoituksen ja kilpailutusten kriteeristössä.

Me RTA-Yhtiöissä käytämme sähköistä siirtoasiakirjaa ZeroWaste-järjestelmän kautta. Se varmistaa, että kaikki materiaalisiirrot ovat jäljitettäviä ja raportoitavissa viranomaisille läpinäkyvästi. Tilaaja saa dokumentoidun tiedon siitä, minne maa-ainekset ovat päätyneet ja miten ne on hyödynnetty, mikä on suoraan käyttökelpoista tietoa hankkeen hiilijalanjälkilaskentaan.

Kiertotalous infrarakentamisessa ei siis ole pelkkä ympäristöargumentti, vaan yhä selvemmin myös taloudellinen ja lainsäädännöllinen välttämättömyys. Ota meihin yhteyttä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, niin käydään yhdessä läpi, miten kiertotalouspalvelumme sopii juuri teidän hankkeenne tarpeisiin.