Uratarina Anu Hakkarainen - polkan tahdissa
Opiskelin AMK:issa rakennusinsinööriksi. Koulun ohella tein uimavalvojan hommia, ja kaveri sieltä bongas RTA:n ilmoituksen Mollin sivuilta. Soitin toimari Ninalle ja laitoin hakemuksen. Vastaus tuli melkein saman tien; tervetuloa harjoittelemaan! Tämä oli vuonna 2011.
Hakemista helpotti huomattavasti se, että siellä yhteystiedoissa oli naisen nimi, tuntui mulle luontevammalta ottaa yhteyttä.
Heti ekana päivänä laitettiin oikeisiin hommiin, Espoon Metsä-Tapiolan maanrakennus- ja perustustyömaalle. Pääsin heti hommiin ns. syvästä päästä alkaen – oppiminen alkaa nopeasti, kun saa vastuuta ja luotetaan.
Nyt 14 vuotta myöhemmin olen työpäällikkönä ja vastaan yhteensä viidestä työmaasta Etelä-Suomen alueella. Työlistalla on tällä hetkellä esimerkiksi kevyen liikenteen väylälle sillanrakennus ja sähkökattilarakennus Vantaalla.
Vuosien varrella olen saanut tehdä monenlaista. Pääsin tekemään opinnäytetyön RTA:lle, valmistuin 2015, sain paperit ja luvan tehdä vastaavan työnjohtajan töitä. Opinnäytetyöni käsitteli RTA:n toimintakäsikirjaa.
Betonityönjohtajan koulutus vuosikymmenen alussa oli tärkeä. RTA:lla on tapana kouluttaa tekijöitään ja tukea etenemistä urapuolella, myöhemmin sitten vielä työpäällikköpätevyyteen.
Olin Kemissä 2021-22 massatehdastyömaalla, todella isoja valuja ja vaativa projekti. Se oli minun ammatillinen ”korkeakouluni”. Todella vaativaa aikatauluttamista, sopimusteknisesti erityisen tarkkaa – ja lopulta projekti meni todella hyvin. Suurin valu siellä oli 2000 kuution kertavalu, joka alkoi aamuyöstä kolmelta ja päättyi 15 tuntia myöhemmin eli valettiin 133 kuutiota tunnissa.”
Nyt työn alla oleva silta Ryttylässä on logiikaltaan samanlainen vaikka pienempi. Valetaan pienet maatuet ja nostetaan puusilta paikoilleen siihen. Se logiikan samanlaisuus on sitä, että riippumatta projektin koosta, työt tehdään samalla asenteella ja otteella. Ja juuri siitä syntyvät onnistumisen tunteet.
Mun elämäni biisi on Ieavan polkka – polkan tahdissa tehdään näitäkin hommia.