Miten datakeskuksen rakentaminen etenee vaihe vaiheelta?
Datakeskuksen rakentaminen etenee tyypillisesti viiden päävaiheen kautta: esiselvitykset ja lupaprosessit, pohjarakentaminen ja perustukset, runkorakentaminen, talotekniikan asennus sekä käyttöönotto ja testaus. Koko prosessi kestää hankkeen laajuudesta riippuen yleensä useita vuosia, ja jokainen vaihe on kriittinen seuraavan onnistumiselle. Alla käymme läpi nämä vaiheet tarkemmin ja vastaamme keskeisimpiin datakeskusrakentamista koskeviin kysymyksiin.
Mitä datakeskuksen rakentaminen vaatii ennen töiden aloitusta?
Ennen kuin yhtään lapiota pistetään maahan, datakeskushanke vaatii perusteelliset esiselvitykset, lupaprosessit ja yksityiskohtaisen suunnittelun. Tähän vaiheeseen kuuluvat tonttianalyysi, pohjatutkimukset, liittymäselvitykset sekä ympäristö- ja rakennuslupien hakeminen. Suurissa hankkeissa suunnitteluvaihe voi itsessään kestää useita vuosia.
Lupaprosessi on yksi eniten aikaa vievistä esivaiheista. Datakeskuksen kaltaisessa merkittävässä rakennushankkeessa tarvitaan vähintään rakennuslupa, ja usein myös ympäristölupa infrarakentamisessa on pakollinen, kun hanke voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. Isoimmissa projekteissa saatetaan edellyttää myös ympäristövaikutusten arviointia eli YVA-menettelyä, jolloin myös rekisteröidyt yhteisöt voivat osallistua kuulemisprosessiin.
Esiselvitysvaiheessa kartoitetaan myös tontin geotekniset ominaisuudet, sähköliittymän kapasiteetti ja kaukolämpöverkon tai jäähdytysratkaisujen saatavuus. Datakeskus kuluttaa poikkeuksellisen paljon sähköä ja tuottaa merkittävästi hukkalämpöä, joten energiainfrastruktuurin selvittäminen on tehtävä ennen suunnittelun lukitsemista. Mitä kattavammin esityöt tehdään, sitä vähemmän yllätyksiä rakentamisvaiheessa kohdataan.
Miten pohjarakentaminen ja perustukset toteutetaan datakeskushankkeessa?
Datakeskuksen pohjarakentaminen toteutetaan maaperän kantavuuden mukaan joko maanvaraisena tai paaluperustaisena ratkaisuna. Koska palvelinlastit ovat poikkeuksellisen suuria ja laitteet herkkiä tärinälle, perustukset on mitoitettava tarkasti ja pohjarakentamisen laatu on varmistettava jokaisessa työvaiheessa.
Pohjatutkimukset ohjaavat suoraan perustamistavan valintaa. Jos maaperä ei kanna rakennuksen painoa ilman lisätukea, paalutus on välttämätöntä. Paalutustyö voi pienessä kohteessa valmistua muutamassa päivässä, mutta datakeskuksen kokoluokassa siihen kuluu tyypillisesti useita viikkoja. Kallioinen tontti puolestaan vaatii louhintaa ennen varsinaisia maanrakennustöitä, mikä lisää sekä aikaa että kustannuksia. Pohjatyöt voivat nielaista jopa viidesosan koko rakennusprojektin kokonaisbudjetista, joten tähän vaiheeseen kannattaa varata riittävät resurssit.
Teollisuuden betonirakenteet, kuten datakeskuksen alapohja ja kantavat seinärakenteet, vaativat erityistä lujuutta ja kestävyyttä. Palvelinsalien lattioiden on kestettävä raskaiden laitteistojen pistekuormat, ja rakenteiden on toimittava moitteettomasti vuosikymmeniä ilman merkittäviä huoltokatkoja. Tämä asettaa korkeat vaatimukset betonin laadulle, raudoitukselle ja valutyön tarkkuudelle.
Kuinka kauan datakeskuksen rakentaminen kestää?
Datakeskuksen rakentaminen kestää kokonaisuudessaan tyypillisesti kahdesta neljään vuotta, kun lasketaan mukaan suunnittelu, lupavaihe ja varsinainen rakentaminen. Pelkät rakennustyöt ilman esivaiheita vievät yleensä yhdestä kahteen vuotta hankkeen laajuudesta riippuen.
Aikatauluun vaikuttavat merkittävästi Suomen erityisolosuhteet. Pitkät talvet, routiminen ja suuret lämpötilavaihtelut asettavat korkeat vaatimukset sekä materiaaleille että rakennustekniikoille. Talvirakentaminen on täysin mahdollista oikeilla menetelmillä, mutta se edellyttää routasuojausta, lämmitystä ja lumenpoistoa. Betonivaluissa on erityisesti huomioitava pakkasen vaikutus betonin kovettumiseen, mikä voi hidastaa aikataulua.
Kevätaloituksella on selkeä rytmillinen etu: perustukset saadaan tehtyä keväällä, runkotyöt kesällä ja sisätyöt syksyllä ennen talven tuloa. Kesä on kuitenkin rakennusalan ruuhka-aikaa, joten materiaalien ja osaavan työvoiman saatavuus on varmistettava hyvissä ajoin. Vaativissa teollisuushankkeissa, kuten suurissa sähköasemaprojekteissa, aikataulun hallinta edellyttää tiukkaa projektijohtamista ja alihankkijoiden koordinointia koko rakennusajan.
Mitä erityisvaatimuksia datakeskusrakentamisella on teollisuusrakentamiseen verrattuna?
Datakeskusrakentaminen asettaa tavanomaista teollisuusrakentamista tiukemmat vaatimukset rakenteelliselle tarkkuudelle, sähköinfrastruktuurille, jäähdytysjärjestelmille ja paloturvallisuudelle. Lisäksi toimintavarmuuden vaatimukset ovat äärimmäisen korkeat, koska datakeskuksen on toimittava keskeytymättä vuoden jokaisena päivänä.
Teollisuusrakentaminen eroaa tavallisesta rakentamisesta jo lähtökohtaisesti teknisten vaatimusten, turvallisuusstandardien ja erikoisosaamisen suhteen. Datakeskus vie tämän vaativuuden vielä askeleen pidemmälle: lattioiden tasaisuusvaatimukset ovat tiukemmat kuin tavanomaisessa teollisuudessa, sähkön redundanssi edellyttää kaksoissyöttöjä ja varavoimaratkaisuja, ja jäähdytysjärjestelmien kapasiteetti on mitoitettava ääriolosuhteisiin. Energiatehokkuus teollisuudessa on myös keskeinen suunnittelutekijä, sillä hukkalämmön hyödyntäminen voi merkittävästi parantaa datakeskuksen kokonaishyötysuhdetta.
Turvallisuusvaatimukset ovat datakeskushankkeessa erityisen korostuneet. Rakennustyömaan turvallisuussuunnitelma on laadittava ennen töiden aloitusta, ja päätoteuttaja vastaa sen noudattamisesta koko projektin ajan. Datakeskuksen rakentamisessa työskentelee samanaikaisesti useita erikoisurakoitsijoita, mikä tekee työmaan koordinoinnista ja perehdytyksestä erityisen vaativaa. Virheet voivat johtaa vakaviin turvallisuusriskeihin tai miljoonatappioihin, joten tekninen asiantuntemus ja pitkä kokemus vastaavista hankkeista ovat ehdottomia edellytyksiä.
Kuka vastaa datakeskushankkeen kokonaisurakasta Suomessa?
Datakeskushankkeen kokonaisurakasta vastaa pääurakoitsija, joka koordinoi kaikki rakentamisen osa-alueet maarakentamisesta talotekniikkaan. Suomessa vaativiin teollisuus- ja infrarakentamishankkeisiin erikoistunut pääurakoitsija on luontevin valinta, koska hanke yhdistää pohjarakentamisen, betonirakentamisen, sähköinfrastruktuurin ja erikoisrakentamisen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Me RTA-Yhtiöillä olemme toteuttaneet vastaavia vaativia teollisuushankkeita avaimet käteen -periaatteella yli viiden vuosikymmenen ajan. Referensseihimme kuuluvat muun muassa Fingridin Tammiston sähköasema, johon Fingrid investoi noin 17,5 miljoonaa euroa, sekä Metsä Groupin Kemin biotuotelaitoksen raakavesipumppaamo. Nämä hankkeet edustavat samaa vaativuustasoa kuin datakeskusrakentaminen: tiukat tekniset vaatimukset, kriittinen infrastruktuuri ja nollatoleranssi virheille.
Yksi vastuullinen toimija koko hankkeen läpi selkeyttää vastuunjakoa ja nopeuttaa ongelmatilanteiden ratkaisemista. Me pystymme toteuttamaan teollisuus- ja betonirakentamisprojektit kokonaisvaltaisesti saman projektiorganisaation sisällä omalla henkilöstöllä ja kalustolla sekä laajan yhteistyöverkostomme avulla. RALA-pätevyytemme osoittaa, että meillä on kaikki perusedellytykset toimia taloudellisesti, teknisesti ja resursseiltaan luotettavana kumppanina vaativimmissakin rakennushankkeissa. Mitä haastavampi projekti, sitä kilpailukykyisempiä me olemme kokonaisurakointiprosessissa.
Ota yhteyttä ja kerro hankkeestasi. Autamme mielellään arvioimaan datakeskusprojektisi laajuuden ja suunnittelemaan toteutuksen yhdessä.